jarinhotelli.blogspot.com >>> Jari Laurilan kotisivut: Onko kolminaisuusopille raamatulliset perusteet?

jarinhotelli.blogspot.com >>> Jari Laurilan kotisivut: Onko kolminaisuusopille raamatulliset perusteet?: Miten voisi ymmärtää jumaluuden kolminaisuutta ? Kristinuskon Jumala on monoteistinen eli yksi Jumala.  (2 Moos 20: 1-4) Pa...

jarinhotelli.blogspot.com >>> Jari Laurilan kotisivut: Epäpuhtaat ajatukset. Voiko ihminen hallita ajatuk...

jarinhotelli.blogspot.com >>> Jari Laurilan kotisivut: Epäpuhtaat ajatukset. Voiko ihminen hallita ajatuk...: Jotkut sanovat että ihminen tekee aina syntiä?  Onko totta, että jos ihminen ei teoissaan tee syntiä, niin ajatuksissaan ihminen tekisi ...

Pyöräilykesäni 2017 - 2021

Kesä 2017 pyöräilen kotiseuduillani. En mene kauaksi. Täysipakkauksia kuljetan kuitenkin lomallani.
Pyöräilyretket saavat tänä kesänä odottaa loppukesään.

Olen Seinäjoki- Ilmajoki- Kurikka seuduilla täysipakkaukseni kanssa lomalla.
- Sukujeni, ja minun kotiseutuja 1400 luvun lopulta saakka Ilmajoki- Kurikka seutu.

Lähdössä.

Sadevarusteet päälle.

Seinäjoella.

Kyrönjoki.

Kyrönjoki.

Leirin pystytys.

Sokean työ.

Kurpansepän kärry Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa; Laurilain kantaisä Juho Mikonpoika Laurila (1821-1905) tullut Kurikan Polvenkylästä ja tietämän mukaan osasi tullessaan tehdä Könnin "palakehet" kärryjä.Hän teki kaikkia sepäntöitä, vanhempana paljon ajokalujen raudoituksia. 

Laurilan jälkeläiset olivat Ilmajoen tuotteliaimpia ajokaluseppiä."

(Aulis Alanen:Ilmajoen Historia 1809 Jälkeen:Vaasan Kirjapaino:1953) Laurilan seppäsuku. Kurpan torpan seppien koulukunta;

Ilmajoen Nopankylän hevosajokalujen raudoituksen voidaan sanoa alkaneen Kurikan Polvenkylän Juha Orhaisesta (1821-1905) jonka sukunimi muuttui Nopankylässä Orhaisesta Laurilaksi. Laurila takoi Nopankylässä jo 1840 luvulla. Laurila osasi Nopankylään tullessaan valmistaa Könnin-Palkeet mallista kiesiä. Pienempää kokoa Könnin-Palkeita Könnin taitoiset sepät saattoivat valmistaa omissa pajoissaan. Kaupungissa Könnin Palkeita ostettiin.

Laurila nimistä Ala-Taloselan virkatalon torppaa nimitettiin Kurpan torpaksikin josta nimitys ”Kurpanseppä.” Nopankylässä on Kurpanvuori ja Kurpanneva. Laurila vanhempi oli aikaansa edellä, kun hän otti 1870 luvulla käyttöönsä sepän merkkinsä ”teerenpyrstön.” Merkin mallin idean sepänmerkkiinsä Laurila sai teerilinnun pyrstön muodosta. Teerenpyrstö-merkillä kurpanseppä merkitsi kärrynsä oman pajansa tuotteiksi. Teerenpyrstö merkkiä käytti Laurilan suku sitten kolmen sukupolven aikana ajokalujen rakennuksen aikakauden loppuun asti. Laurilan saman niminen poika Juha Laurila nuorempi (1862-1937) oli Nopankylän tuotteliain ajokaluseppä. Laurila nuoremman poika Juha Rikhard Laurila (1889-1968) raudoitti 1955 saakka. Maineikkaat sepät saivat raatamalla oman talon, ja Rikhard Laurila kasvatti oman aikansa kokoisen maatilan. Kurpan torpan pajan koulukunta koulutti monista sepän sälleistä ammattimiehiä. Kolme Laurilan suvun seppää muutti Jurvaankin Kurpan torpasta kahden sukupolven aikana; Jaakko Laurila, (s.1870) Otto Laurila (1897-1969) ja Uuno Laurila (1901-1963.) Merkittävimmät Laurilan oppisopimus sällit olivat; Mikko Laiteenmäki,(1876-1950) Antti Pentinkorpi, Eino Kammi-Rahnasto, Juha (s.1874) ja Mikki Noppa (s.1877) Hautamäet ovat samaa ajokalusukua Laurila vanhemman tyttären ja Iisakki Hautamäen (1860-1935) jälkeläisinä;

Seppä Juha Hautamäki (1891-1974) Eino puuseppä-nikkari (1893-1971) Arvo Hautamäki kärryseppä (1903-1975) Lauri puunikkari (s.1906) Eero puunikkari (1896-1964.)

Nopankylän kärry Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseossa.

Östermyran Wasastjärnan kartano Seinäjoella.

Törnävän kirkko Seinäjoki.

Tilanorsu Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Erään miehen matkaväline.

Lakiaa Ilmajoen alajoella.

Törnävä Camping.

Samuel Rinta-Nikkola Ilmajoen Nikkolan sillan kupeessa. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Samuel Rinta-Nikkola Ilmajoen Nikkolan sillan kupeessa. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Samuel Rinta-Nikkola Ilmajoen Nikkolan sillan kupeessa. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoella;  

"Röyskölänloukko, Kohomelonkiikku, Kissinsilta,

Kiikkupolku" - Könnintiellä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Makasiinit vanhalla kunnalliskodilla Ilmajoella.

Ilmajoen kirkko. 

Kyrönjoki.

Valkjärven mallinen kiesi. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Lakiaa Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoella. Kuva:Jari Laurila:2017)

Ylä-Laurooselassa.

Ilmajoen Santavuorella.

Santavuorella. Ilmajoki.

Ilmajoen Santavuorella.

Nuijamiesten Satavuoren taistelun muistomerkki Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Piirtolan/ Paavolan pelto. Ilmajoen ja Kurikan rajalla. 3000 nuijasodan Santavuoren taistelussa kuolleen sotilaan joukkohauta. Pellolla on kaksi kohoumaa. Toiseen haudattiin nuijamiehet, ja toiseen joukkohautaan Klaus Flemingin sotilaat. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Jaakko Ilkan talon muistomerkki (kivinen paasi) Jaakko Ilkan residenssin paikalla Koskenkorvalla Ilmajoella 2 km Koskenkorvan keskustasta Ilmajoen suuntaan. Aitat ovat Jaakko Ilkan ajoilta, taikka ainoat mikä säilyi palosta. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Suomulan silta Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Suomulan silta Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Pieni mäkitupa Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Hienäseipäitä Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Raamatun lukua Ilmajoella: (Kuva:Jari Laurila:2017)

Tupa Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Rahakivi Ilmajoella. Kiven raossa oli isonvihan aikainen 1700 luvun alun rahakätkö. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Lakiaa Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Alajoella Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Alajoella Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Isoisäni Juha III Rikhard Laurilan 1889-1968 pajan "Vääränenä Flankkuperä" mallinen reki Ilmajoen Törnävän Kukkakaupan myyntitelineenä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoen kirkon Könnin kello. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoen kirkon komiat uruut. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoen historian kirjoittaja. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoen kirkko kirkkotallien aikaan. Ilmajoella oli kahdet kirkkotallit. Kummatkin tai ainakin toiset paloivat. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Isovanhempieni hauta. Isäni vanhemmat Ilmajoen kirkolla. (Kuva:Jari Laurila:2017:

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017

Kyrönjoki Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Lakeuden ristin kirkko Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Lakeuden ristin kirkko Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Sorsat. Kyrönjokea Törnävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törnävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törnävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Törvävä Camping kohdalla Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjokea Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Seinäjoella 2017.

Tuvassa Ilmajoella. Kuva:Jari Laurila:2017)Kyrönjoella Seinäjoella.

Tuvassa Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ilmajoella.

Seinäjoella Suomenhevonen. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Ruutimuseo Seinäjoella. Östermyran kartanoon kuulunut rakennus. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Seinäjoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Uusi aitta Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Heinäseipäät Ilmajoella. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Etelä-Pohjanmaan Maakunta museossa. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyröössä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyröössä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Vähäkyrössä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Vähäkyrössä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjoki 2017. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyröössä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Minun kesä 2017. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kyrönjoki Kyröössä. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Valakkilaanen. (Kuva:Jari Laurila:2017)

Kesä 2017 oli huono pyöräilykesä.  _Pyöräilykesä jäi 2017 Etelä-Pohjanmaan matkaan. Oli kylmää ja sateista kesä 2017.

______________________________________________

Pyöräilykesä 2018;

Laihialla käväisin päiväretkellä; 70 km;

Rudon kivisilta.

Retkieväät; Termoksessa hautunutta puuroa, ja matkalla sain rasian pakaste valkoherukoita, jotka sulivat sopivasti lounaalleni. Ruokatermoksessa saa hauduttamalla puuroa kun kaataa kuumaa vettä kuumaan termokseen. Puuroa voi maustaa mielensä mukaan. Käytän kuivattuja hedelmiä.

Tuovilan kivisilta.

Uimapaikka Tuovilassa.

Päiväretki Ilmajoella; 160 km;

Isoisäni vanhempien hautaa olen laittanut. Nyt on valkeat kivet ettei ruoho pääse läpi. Olen istuttanut kaksi sinilaaka-katajaa ja jalokuunliljan. _Juha junior Laurila oli Ilmajoen Nopankylän tuotteliain ajokaluseppä. Vaimo Vilhelmiina hoiteli kärrykauppoja paljon ruotsinkielisellä seudulla koska puhui sujuvaa ruotsinkieltä. Vilhelmiina otti kaksi hevosta mukaan, ja molempien hevosien perään kuusi kärryä -yhteensä kaksitoista hevoskärryä. Kärryjen päälle Vilhelmiina laittoi talvi-rekiä. Vilhelmiina kulki sitten Ilmajoelta Vöyrille, Munsalaan ja Kokkolan seudulle asti kärrykaravaaninsa kanssa.

Vaasan ja Ilmajoen välillä on vanhalla tiellä ollut tällainen silta noin 40 km Vaasasta.

Kyrönjokea Laihialla.

Vaasa - Ilmanjoki- Vaasa; 160 km;

Eväshetki Ilmajoen vanhimmalla kirkkomaalla. Ilmajoen ensimmäiset kaksi kirkkoa sijaitsivat tässä.

Polveudun M. Laurentii Stuutista. Sukututkimus ei kriittisen sukututkimuksen valossa tiedä koska Matin sukunimi on tullut käyttöön. Otaksutaan että Matti Stuut, josta löytyy kirkonkirjoista vain patronyymi "Matts Laurentii" 1571-1597 -että sukunimi Stuut olisi Matin appiukolta Hämeenkyrön kirkkoherralta Gregorius Michaelius Stuteus Stuutilta. Matti Laurinpoika oli nuijasodan aikainen kirkkoherra. Klaus Flemingin sotilaat tappoivat kirkkoherran.

Ilmajoen kirkkoherrat muistokivi Ilmajoen ensimmäisellä hautausmaalla.

Kyrönjoki on hyvinkin kapea joistakin paikoista. 

2018 minulla ei ollut pyöräilykesää.  Tasan kolme päiväretkeä tein, jotka näkyvät kuvissa. 

Olen kärsinyt pyöräilyn seurauksena selkärintarankahartiavaivasta, ja huonosta kesäsäästä joiden syiden vuoksi pyöräilyni on nyt ollut rajoitettua.

Pyöräilijät ovat ylävartalonsa kanssa vaikeuksissa.

En huolehtinut lihashuolloista, ja sitten oli koko vartalo tarttunut joka paikasta kiinni, krampissa, ja tulehduksissa. 

Olen tarvinnut toipumisaikaa ko. vaivoihini, on hitaasti palautunut.

_________________________________________________________________

Pyöräilykesää 2021;

Minun uusi pyörä 2021.

Isoisäni pajan reki kukkakaupan telineenä.

Munakan seutuvilla.

Laivanpääntiellä Ilmajoella.

Laivanpääntiellä

Laivanpääntiellä

Kohmelonkiikku Ilmajoella.

Tuulimylly Ilmajoen Huissilla.

Matkalle lähdössä.

Ilmajoen Kansanopisto, nykyisin Etelä-Pohjanmaan Opisto

Ilmajoen Museo.

Munakan sillalla.

Laivanpääntiellä.

"Jokisauna."

Viljankuivuri.

Äitini vanhemmat.

Isäni vanhemmat.

Näköispiirros nuijasotapäällikkö Jaakko Ilkasta k.1597. OLen Jaakko Ilkan jälkeläinen suoraan alenevissa XIII:sta sukupolvi.